Mitä tuli lineaarisen, eli sen tavallisen television tilalle suomalaisiin koteihin? Ainakin televisio katosi osista kodeista kokonaan, mutta tilastollisesti suomalaiset yhä kuluttavat entistä enemmän aikaansa erilaisten televisio-ohjelmien katsomiseen? Suorat televisiolähetykset ja televisiotornien lähettämät ohjelmien uusinnat olivat ennen jokaisen televisiokatsojan hermoja raastavaa arkea – on se sitä tänäänkin, mutta onneksi digitalisaatio ja mobiilitekniikat ovat tuoneet tähän kaikkeen paljon lisää tarjontaa.
- mobiiliverkot ja suoratoisto
- internet, valokuitu ja viihde
- kansainväliset kanavapaketit suomalaisten valittavissa
Jo 90-luvulla vedonlyönti laajeni huomattavasti internetin alkuvuosina, mutta 2020-luvulla tapahtunut kokonaisvaltaisen viihteen ryöpsähtäminen nykymittakaavaan oli jotain, mitä kukaan ei voinut kuvitella etukäteen. Nykyään voimme kuluttaa viihdettä 24 tuntia vuorokaudesta ja vieläpä täysin paikasta ja ajankohdasta riippumatta.
Viihteen ehtymätön kaivo
Jokaisella suomalaisella on käytännössä mahdollisuus tilata vähintään pari kuukausimaksullista suoratoistokanavapakettia sekä parit maksuttomat suoratoistokanavat. Sillä palvelupaketilla kenellä tahansa on mahdollisuus katsella suosikkiohjelmiaan kotona, mökillä, kaverin luona ja vaikkapa sitten linja-autossa omalla mobiilipuhelimellaan. Nykyään näihin kanavapaketteihin ovat tulleet myös uutisohjelmat, dokkarit sekä pelejä – suoratoistokanavat ovat laajentuneet entisestään.
Satoja ohjelmia, uusia ohjelmia ja sarjoja viikoittain ja entistä useamman maan ohjelmatarjonta kenelle tahansa saatavilla normaalissa arjessa parilla eurolla viikossa.
Ei kalliimpaa mutta ne mainokset…
Samalla kun suoratoistokanavat ovat kehittäneet omaa palvelupakettiaan, uusi palveluita on tullut markkinoille. Uusien palveluiden ja ohjelmien kehittäminen maksaa, mutta palveluihin hintaa ei ole voitu nostaa, mistä on seurannut:
- mainoksia suoratoistokanaville
- mainoksista päästiin eroon television katselu lopettamalla
Suoratoistokanavien omistajat löysivät sen, mikä oli television perusajatus: mahdollistaa mainokset helposti laajoille massoille. Alun perin suoratoisto tuli vaihtoehdoksi:
- ei mainoksia
- nopeasti vain sellaista katseltavaa mistä itse pitää
- jatkuvasti uudistuva, ei uusintoja
Nyt kilpailun kiristyessä palveluntuottajat kuten NetFlix, Amazon, Viaplay yms. ovat joutuneet huomaamaan, että omien ohjelmien ja kattavan portfolion ylläpitäminen on kallista, ja kun kuukausihintoja ei oikein voi nostaa, on löydettävä muita tulonlähteitä = mainokset. Sillä jokaisella kanavalla ei kuitenkaan ole Amazonin kaltaista yritystä taustalla kustantamassa pieleen menneet miljoonaluokan tv-sarjat, kuten vaikkapa Halo-sarja.
Arki ei eroa sunnuntaista
Joskus vuosia sitten arkemme oli selkeä: ihmiset kävivät töissä maanantaista perjantaihin, lauantainakin kaupat olivat hetken auki, ja sunnuntaina oli vapaata. Tämä historia tuli valtionkirkosta, mutta nykyään kaupat ovat auki joka päivä, ja töitäkin tehdään joka päivä – arkemme kattaa siis oikeasti seitsemän päivää viikossa.
Digitalisaatio ja yhteiskuntamme kehitys toi tähän arkeen vielä uuden twistin viime vuosien kehityksen kautta, kun etätyöt alkoivat lisääntyä. Lisäksi arkeamme alkoi sekoittaa verkkokauppa, wolttaamisen mahdollisuudet ja se, ettei paikallisesti liikkeen pitäminen enää kannata. Ihmiset ovat laiskistuneet ja ottaneet digin haltuunsa – ainakin nyt.
Tutkijat eivät pysy arkemme kehityksen mukana. Kukaan ei tiedä, mitä meille oikeasti tapahtuu – ja kaiken tämän ohella ennen jälkijunassa tulleet maapallon osat haluavat nopeasti samalle tasolle.
Tavallisen perheen aen aikaa menee:
- online pelaaminen
- suoratoisto
- työt ja opiskelut
Digitalisaatio näkyy myö :
- keittiössä laitteina
- liikenteessä autoissa ja julkisessa liikenteessä
- jopa makuuhuoneissamme erilaisina seurantoineen ja älyvaloineen
Olemme sen mukana myös omalta osaltaan irtaantuneet todellisuudesta ja oikeasta maailmasta, mikä ympäröi meitä muutamien kymmenien tai satojen kilometrien päässä tehtaissa ja tuotantolaitoksissa – tämä varsinkin niiden perheiden kohdalla, jotka eivät ole itse töissä näissä paikoissa, ja jotka asuvat kasvavissa asutuskeskuksissa, jotka eivät enää nykyaikana itse tuota käytännössä mitään elinkelpoista, muuta kuin asuinneliöitä ja työpaikkoja valkokaulusporukoille.
Digin tulevaisuus
Nyt olemme luoneet katseemme jo tekoälyyn etsiäksemme entistä enemmän arkeamme auttavia keinoja päästäksenne entistä kauemmaksi maailman todellisuudesta. Jo nyt digitalisaatio mahdollistaa meille lähes 100 % elämisen omassa kodissamme, lähtemättä sieltä sitten täysi-ikäisyyden. Ja vähitellen myös koulunkäynti voi siirtyä täysin etämahdollistetuksi, joten se lisää entisestään kotona seinien sisällä vietetyn ajan mahdollisuuksien määrää.
Samalla kuitenkin onneksi myös kaikenlaiset harrastusmahdollisuudet ovat kasvaneet yhteiskunnan kehittymisen seurauksena, eikä tulevaisuus välttämättä ole niin harmaa ja kylmä, kuin mitä kaksi edellistä kappaletta halusivat tuoda esille.
Digitaalisuus on tuonut ihmisille lisää vapautta tehdä asioita, luoda asioita ja kehittää asioita edelleen, ja kenties tulevaisuudessa arkemme onkin entistä lähempänä luontoa juuri digin ansiosta, eikä päinvastoin.